Jietnadagas bustávvii – bustávas jietnadahkii : Sámegielat álgooahpahusa ohppiid teknihkalaš lohkandáidu

Abstract

Doavttirgrádadutkamuš buktá dieđuid davvisámegielat oahpahusa álgooahpahusagi ohppiid lohkandáiddus. Dutkanbargu gieđahallá davvisámegielat 8-jahkásaš ohppiid teknihkalaš lohkandáiddu ja čájeha ohppiid lohkandáiddu dási giđđat dan jagi, go oahppit leat galgan olahit oahppoplána ulbmiliid lohkandáiddu ektui. Oahppit leat Norggas nuppi ceahkis ja Suomas vuosttaš luohkás, nappo sii leat goappat ceahkis/ luohkás riikkaid skuvlavuogádaterohusaid geažil. Guovtti skuvlavuogádaga dutkan ohppiid dáidduid guorahallamiin lasiha ipmárdusa sámegiela lohkanoahppamis ja oahppoplánaid ulbmiliid ollašuvvamis. Ulbmilin lea iskat ohppiid lohkandáiddu muttuid mielde, nappo iskat oahppi bustávva–jietnadat-vástideaddjivuođa, fonologalaš diđolašvuođa dáidduid, muittu ja lohkama. Dutkanmateriálan leat sámegielat 8-jahkásaš ohppiid (N=36) teknihkalaš lohkandáiddu gártemat. Lohkandáiddu gártemat čađahuvvojedje Norggas sámegiela hálddašanguovllus ja Suomas sámiid ruovttuguovllus. Empiralaš dutkanmateriála analyserejuvvo kvantitatiivvalaččat ja kvalitatiivvalaččat. Kvantitatiivvalaš analysas veardiduvvo 8-jahkásaš ohppiid lohkama oassedáiddut sohkabeali ja suopmaniid ektui, ja dutkanmateriála analyserejuvvo ohppiid lohkandáidoteastta gaskaárvvuid, gaskabiđggiidemiid ja minima ja maksima árvvuid vuođul. Kvalitatiivvalaš analysas ohppiid lohkama oassedáiddut guorahallojuvvojit sámegiela morfologalaš ja fonologalaš gielalaš iešvuođaid vuođul. Váldogávnnahus lea, ahte oahppit leat gaskamearálaččat olahan teknihkalaš lohkandáiddu dan jagi giđđat go sii devdet gávcci jagi. Dat mearkkaša dan, ahte oahppit leat gaskamearálaččat oahppan sámegie¬la bustávva–jietnadat-vástideaddjivuođa ja bastet dan vuođul dekodet sániid. Indiviiddaid gaskkas leat erohusat ja muhtin ohppiin leat vuht¬tomis čuolmmat lohkamis. Sámegiela bustávva–jietnadat-dovdamuš ja nammadandáidu einnostit teknihkalaš lohkandáiddu buorebut go fonologalaš diđolašvuođa dáiddut. Dutkamuš buktá dieđuid sámegiela gielalaš iešvuođaid váikkuhu¬sas sámegielat oahpahusa ohppiid lohkandáidui. Suopman fonologalaš iešvuohtan ii váikkut teknihkalaš lohkandáiddu huksemii. Sáhttá dul¬kot, ahte lohkan suopmana mielde dáhpáhuvvá easkka maŋŋeleappos go lohkanipmárdus lassána. Riikka váldogielas lea vuohttimis nu gohčoduvvon sirdinváikkuhus sámegiela lohkanoahppamii. Sámegie¬la iešvuođat vuhttojit ohppiid lohkanoahppamis sámegiela erenomáš bustávaid ja jietnadagaid oahppama hástalussan. Jietnadaga dovdamis vuhtto statistihkalaččat mearkkašahtti erohus nieiddaid lohkandáiddu buorrin bártniid ektui. Olles sániid lohkamis ii leat mearkkašahtti ero¬hus sohkabeliid gaskkas. Sámebustávaid ja jietnadagaid oinnolašvuođas ja frekveanssas lea mearkkašupmi ohppiid dekodendáidui. Dutkamuša vuođul sáhttá oaidnit dárbbu deattuhit sámegiela erenomáš iešvuođaid lohkanoahpahusa ordnedettiin. Sámegielat oahpahusa ohppiid lohkandáiddu dutkamis leat ain olu dutkan-ja ovdánahttindárbbut. Dutkandiehtu dárbbašuvvo dan sivas go ohppiid lohkandáiddu doarjun lea guovddáš rollas vai oahppi oahppa¬ma čuolmmat bohtet ovdan áiggil ja ahte oahppit oččošedje dárbbašlaš veahki rivttes áigge. Áitojuvvon sámegiela oahpahusa ohppiid lohkan¬dáiddu doarjun gáibida dihtomielalaš doaibmabijuid oahpahusas vai buot oahppit sáhtášedje ovdánit iežaset eavttuid mielde.

Abstract From letters to sound and sounds to letter: Technical literacy of Sámi elementary school pupils Doctoral thesis provides insights into the reading skills of primary school children in North Sámi-speaking education, and in particular delves into the Sámi reading skills of 8-year-old pupils in North Sámi-speaking education. The study will survey pupils’ reading skills in the spring when, according to the curriculum, the goals of learning to read should have been achieved. The pupils are in the second grade of Sámi language education in Norway and the first grade of Sámi language education in Finland. The pupils are in different grades due to the different school systems in the countries. Delving deeper into the two school systems increases the awareness of Sámi-speaking pupils’ learning to read. The aim of the research is to assess the pupils’ learning of reading skills by sub-area. The reading skills test consists of four areas: managing letter-sound correspondence, managing phonological awareness skills, reading syllables and words, and finally examining memory capacity. The research material consists of survey material measuring the reading skills of 8-year-old Sámi-speaking pupils (N=36). The assessing was carried out in the administrative region of the Sámi language in Norway and the Sámi homeland region of Finland. The empirical research material will be analysed quantitatively and qualitatively. The quantitative analysis compares the reading skills of 8-year-old pupils in relation to gender and dialects. The analysis examines the averages, standard deviations, and minimum and maximum values of the tasks of the reading ability test. In the qualitative analysis, the pupils’ reading skills are examined on the basis of morphological and phonological characteristics of the Sámi language. The research shows that, on average, pupils have achieved technical literacy in the Sámi language in the spring of the year they turn eight years old. This means that, on average, the pupils have learned the letter-sound correspondence of the Sámi language and are therefore successful in decoding. There are differences between individuals and some pupils show challenges in learning to read. Mastery of letter-sound correspondence predicts fluent technical reading skills better than tasks measuring phonological awareness. The research provides information on the influence of the linguistic features of the Sámi language on the reading skills of pupils taught in the Sámi language. Dialect as a phonological feature does not affect the development of technical literacy. It can be interpreted that reading with a particular dialect only occurs at a later stage in the process in conjunction with an increased level of reading comprehension. It was possible to detect the effect of transfer from the majority national language on Sámi language reading acquisition. The characteristic features of the Sámi language can be seen in the pupils’ learning to read as a challenge to recognize the special letters and sounds of the Sámi language. In the recognition of voices, a statistically significant difference between girls and boys can be observed in favor of girls. There is no significant difference between the sexes in the ability to read whole words. The prevalence and visibility of the special letters and sounds of the Sámi language affects pupils’ decoding skills. Based on the research, it can be seen as necessary to take into account the special characteristics of the Sámi language when organizing reading instruction. There are still research and development needs in the reading skills of the pupils of Sámi language education. Research data is needed for this reason, because supporting pupils’ reading skills plays a central role, so that the pupil’s learning problems are detected in time and the necessary support measures are targeted in a timely manner. Supporting the reading skills of pupils in the endangered Sámi language and Sámi language education requires language-aware practices in teaching, so that all pupils have the opportunity to progress according to their own conditions.

Abstrakti Kirjaimesta äänteeseen – äänteestä kirjaimeen: Saamenkielisen alkuopetuksen oppilaiden tekninen lukutaito Väitöskirjatutkimus tuo tietoa pohjoissaamenkielisen opetuksen alku¬opetusikäisten lukutaidosta, ja erityisesti syvennytään pohjoissaamen¬kielisen opetuksen 8-vuotiaiden oppilaiden saamen kielen lukutaidon selvittämiseen. Tutkimuksessa kartoitetaan oppilaiden lukutaito sinä keväänä, kun opetussuunnitelman mukaan lukemaan oppimisen tavoit¬teet tulisi olla saavutettuna. Oppilaat käyvät Norjassa saamenkielisen opetuksen toista luokkaa ja Suomessa saamenkielisen opetuksen en¬simmäistä luokkaa. Oppilaat ovat eri luokka-asteella valtioiden koulujärjestelmien erilaisuuden vuoksi. Kahden koulujärjestelmän tutki¬mukseen syventyminen lisää tietoisuutta saamenkielisten oppilaiden lukemaan oppimisesta. Tavoitteena on kartoittaa oppilaiden lukutaidon oppimista osa-alueittain. Lukutaitotesti koostuu neljästä osa-alueesta: kirjain–äänne-vastaavuuden hallinnasta, fonologisen tietoisuuden taitojen hallinnasta, tavujen ja sanojen lukemisesta sekä lopuksi muistikapasiteetin tarkastelusta. Tutkimusaineisto koostuu saamenkielisten 8-vuotiaiden oppilaiden (N=36) teknistä lukutaitoa mittaavasta kartoitusmateriaalista. Norjassa kartoitus toteutettiin saamen kielen hallintoalueella ja Suomessa saamelaisten kotiseutualueella. Empiirinen tutkimusmateriaali analysoidaan määrällisesti ja laa¬dullisesti. Määrällisessä analyysissä vertaillaan 8-vuotiaiden oppilai¬den lukemisen osataitoja sukupuoleen ja murteisiin nähden. Analyy¬sissä tarkastellaan lukutaitotestin tehtävien keskiarvoja, keskihajontoja ja minimi-ja maksimiarvoja. Laadullisessa analyysissä oppilaiden lu¬kemisen taitoja peilataan saamen kielen morfologisten ja fonologisten ominaispiirteiden pohjalta. Tutkimus osoittaa, että keskimäärin oppilaat ovat saavuttaneet saa¬men kielen teknisen lukutaidon sen vuoden keväänä, kun he täyttävät kahdeksan vuotta. Tämä tarkoittaa, että oppilaat ovat keskimäärin oppi¬neet saamen kielen kirjain–äänne-vastaavuuden ja näin ollen onnistuvat dekoodauksessa. Yksilöiden välillä on eroavaisuuksia ja joillakin op¬pilailla on nähtävissä haasteita lukemaan oppimisessa. Kirjain–äänne vastaavuuden hallinta ennakoi sujuvaa teknistä lukutaitoa paremmin kuin fonologista tietoisuutta mittaavat tehtävät. Tutkimus tarjoaa tietoa saamen kielen kielellisten piirteiden vai¬kutuksesta saamenkielisen opetuksen oppilaiden lukutaitoon. Murre fonologisena piirteenä ei vaikuta teknisen lukutaidon rakentumiseen. Voidaan tulkita, että murteen mukainen lukeminen opitaan vasta myö¬hemmin lukemisen ymmärtämisen lisääntyessä. Maan valtakielellä, suomen ja norjan kielellä, on nähtävissä niin kutsuttu siirtovaikutus saamen kielen lukemaan oppimisessa. Saamen kielen ominaispiirteet näkyvät oppilaiden lukemaan oppimisessa saamen kielen erityiskirjain¬ten ja -äänteiden tunnistamisen haasteena. Äänteiden tunnistamisessa voidaan havaita tilastollisesti merkitsevä eroavaisuus tyttöjen ja poi¬kien välillä, tyttöjen hyväksi. Kokonaisten sanojen lukutaidossa ei ole merkitsevää eroa sukupuolten välillä. Saamen kielen erityiskirjainten ja -äänteiden yleisyys ja näkyvyys vaikuttaa oppilaiden dekoodaustai¬toihin. Tutkimuksen pohjalta voidaan nähdä tarpeelliseksi huomioida saamen kielen erityispiirteet lukuopetusta järjestettäessä. Saamenkielisen opetuksen oppilaiden lukutaidossa on yhä edel¬leen tutkimis-ja kehitystarpeita. Tarvitaan tutkimustietoa sen vuoksi, koska oppilaiden lukutaidon tukeminen on keskeisessä roolissa, jotta oppilaan oppimispulmat havaitaan ajoissa ja tarvittava tukitoimenpide kohdennetaan oikea-aikaisesti. Uhanalaisen saamen kielen ja saamen¬kielisen opetuksen oppilaiden lukutaidon tukeminen vaatii kielitietoi¬sia käytänteitä opetuksessa, jotta kaikilla oppilailla olisi mahdollisuus edetä omien edellytysten mukaisesti.