Boazoságat skuvlašiljus: Sámegiela oahpaheapmi gárdebáikkis

Abstract

Go oahpahus viiddiduvvo luohkkálanja olggobeallái, de oahppanbirasin sáhttá leat vaikko gárdebáiki guovdu duoddara. Dutkanmateriála lea čohkkejuvvon golbma beaivvi gárdebáikkis, gos čađahuvvojit jahkásaččat boazoealáhusa deháleamos doaimmat, mearkun ja njuovvan. Guovddáš teorehtalaš rámmat leat kultuvrii ja gillii heivvolaš oahppobiras (Alisaari ja earát 2020), máhttofievrrideapmi (Joks 2007), ássanbáikeperspektiiva (Ingold 2011), sámi mánáid bajásgeassin (Balto 1997) ja searvelatnja (Sara 2003). Dutkamuš lea skuvlaetnográfalaš dutkan, mii lea čađahuvvon kvalitatiivvalaš dutkanvugiin gárdebáikkis. Dutkanmateriála lea buvttaduvvon oassálastiáicamiin ja jearahallamiiguin. Dutkamuš buktá ovdan maid oahpaheaddjiid ja oahppiid vánhemiid jiena. Dutkangažaldagain guorahallojuvvui, mo sámegiela oahpahusa sáhttá lágidit gárdebáikkis ja makkár áššit dasa váikkuhit. Materiálaid dievasmahttet govat, dutkanbeaivegirjjit, jearahallanbáttit ja jearahallamiin buhtisin čállojuvvon teavsttat. Dutkamii serve vihtta sámeoahpaheaddji ja golbma oahppi vánhema. Dutkamuš ovdanbuktá gárdebáikái heivvolaš oahpahusvugiid. Analysa vuođđun lea heivehuvvon fáddávuđot mearkunvuohki, mas dutkamuša materiálas badjánan fáttáin ohccojuvvo vuođđu teoriijas. Seammás dutkamušas badjánit máŋggat veahádatgillii gullevaš bealit nugo ovddidit oahpaheami, mii heive sámegiela oahpahusdillái. Oahpahusvuohkin lea beaivegirječállin, man bokte oahppit čilgejit, maid leat ovddit beaivvi oaidnán ja vásihan gárdebáikkis. Bohtosat čájehit, ahte gárdebáikki sámegiela oahpahusa vuođđun leat boazoealáhusa doaimmat, main oahppit buvttadit boazoságaid. Boazoságat leat guovddáš gulahallan-, ságastallan- ja diehtojuohkinvuogit boazodoalus. Beaivegirječállin lokte oidnosii boazoealáhusa árvvuid ja fágagiela sámegiel oahpahusas. Oahpahus ovdánahttá oahppiid doabaáddejumi, mii fas čatná sin buoret gárdebáikki sosiála birrasii ja veahkeha sin gulahallat boazoságain. Gárdebáikkis leat golbmalogi jagi oahpahan sámegiela gárdeskuvllas.

Porouutisia koulun pihalla – saamenkielen opettaminen poroerotusaidalla Kun opetusta laajennetaan luokkahuoneen ulkopuolelle, voi oppimisympäristönä olla vaikka keskellä tunturia oleva poroerotuspaikka. Aineistoa on kerätty kolme päivää erotuspaikalla, jossa tapahtuvat vuosittaiset poroelinkeinon tärkeimmät toimet, kuten merkintä ja teurastus. Keskeiset teoreettiset kehykset ovat kulttuuriin ja kieleen sopiva oppimisympäristö (Alisaari et al. 2020), taitojensiirto (Joks 2007), asuinpaikkanäkökulma (Ingold 2011), saamelaislasten kasvatus (Balto 1997) ja yhteistilan käsite (Sara 2003). Tämä on kouluetnograafinen tutkimus, joka on toteutettu kvalitatiivisin tutkimustavoin erotuspaikalla. Tutkimusmateriaali on tuotettu osallistuvalla havainnoinnilla ja haastatteluilla. Tutkimus nostaa esiin myös opettajien ja vanhempien äänen. Tutkimuskysymyksillä selvitettiin, miten saamenkielen opetusta voidaan järjestää erotuspaikalla, ja millaiset asiat siihen vaikuttavat. Aineistoja täydentävät kuvat, tutkimuspäiväkirjat, haastatteluäänitteet ja haastattelujen puhtaaksikirjoitetut tekstit. Tutkimukseen osallistui viisi saamelaisopettajaa ja kolme oppilaiden vanhempaa. Tutkimuksessa tarkastellaan erotuspaikalle sopivia opetustapoja. Jäsentelyn perustaksi on sovellettu teemaperustaista merkitsemistapaa, jossa tutkimuksen materiaalista nousseilla asioille etsitään teoreettinen pohja. Tutkimuksessa nousee esiin monia vähemmistökielille tyypillisiä asioita, kuten saamenkielen opetusoloihin sopivan opetuksen edistäminen. Opetustapana on päiväkirjan kirjoittaminen, jonka avulla oppilaat selittävät, mitä ovat edellisenä päivänä nähneet ja kokeneet erotuspaikalla. Tulokset osoittavat, että saamenopetus erotuspaikalla perustuu poroelinkeinon toimiin, joista oppilaat tuottavat porouutisia. Porouutiset ovat poroelinkeinossa keskeinen tapa keskustella, tarinoida ja jakaa tietoa. Kun päiväkirjassa kirjoitetaan porouutisista, tuo se esiin poroelinkeinon arvoja ja ammattikieltä. Opetus edistää oppilaiden käsitteiden ymmärtämistä, mikä sitoo heidät paremmin erotuspaikan sosiaaliseen ympäristöön ja auttaa heitä kommunikoimaan porouutisista. Erotuspaikalla on opetettu kolmekymmentä vuotta erotuskoululla.

Reindeer News In The Schoolyard – Sámi Language Education At The Reindeer Fence When expanding teaching outside the classroom, the learning environment can even be a reindeer fence in middle of the fells. Over three days, the research material was collected at the reindeer fence, where reindeer husbandry’s most essential tasks (e.g., marking and slaughtering) are carried out annually. The central theoretical framework is centred around the suitability of the learning environment for culture and language (Alisaari et al. 2020), knowledge dissemination (Joks 2007), dwelling perspective (Ingold 2011), the upbringing of Sámi children (Balto 1997) and the common arena (Sara 2003). The study draws upon school-based ethnographic research, which was carried out using qualitative methods at the reindeer fence. The material is produced through participation observation and interviews, with a focus on both teacher and parent views. With the help of the research questions, the researchers set out to investigate how to facilitate Sámi language teaching at the reindeer fence and seek to assess which factors influence this language teaching. The research material is complemented by pictures, research journals, interview recordings and written texts from the interviews. Five Sámi language teachers and three parents participated in the research. According to the research findings, the research presents suitable forms of teaching at the reindeer fence. Drawing on a content analysis method, the authors of the study have categorized the topics that appear in the research material according to the overarching theoretical framework. At the same time, the research shows many aspects of minority languages such as developing a training that addresses the specific needs of the Sámi language teaching situation. The central teaching method is diary writing, where students explain what they have observed and experienced the day before at the fence. The results show that reindeer husbandry-related duties form the basis for Sámi language teaching at the reindeer fence, with the pupils directly contributing to reindeer husbandry benefits. Reindeer husbandry news is a central method of communication, conversation and information dissemination in reindeer husbandry. Writing a diary serves to highlight the values and academic language of reindeer husbandry as part of the Sámi language teaching. The teaching develops the pupils' conceptual 4 understanding, which in turn connects them more closely to the social environment at the reindeer fence and helps them communicate about reindeer husbandry news. For thirty years Sámi teachers has been carried out at the reindeer fence.